Keinuu, hiljaa hyräilee
heijaa lasta rinnallaan
laskee kohta kehtoonsa
ja istuu ikkunan ääreen
odottaen lemmittyään
joka vaeltaa vieraita teitä
Lemmikit kukkivat,
kuihtuvat, kasvavat jälleen
sinnitellen ikkunan alla
ja kaipaavan sydän toivoo
ennen lakastumistaan
lapsen vaientuessa leikistä
Keinuu, hiljaa vaikertaa
puristaa kättä sydämellään
kiikuttaa tyhjää kehtoa
ja istuu oven vierellä
odottaen yhä lemmittyään
joka jäi vieraille teille.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
