![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Parvi etsii muotoa,
- elää ja järjestyy auraksi.
Yksi lintu
tahtoo vielä jäädä,
epäröi,
nousee siivilleen,
lähtee toisten mukaan.
Kostean sanomalehden
aukeamalla kuolinilmoitukset.
Otan sakset
ja luen tarkkaan nimet:
Joukoistamme poistunut,
poisnukkunut,
rakkaamme täältä ikuisuuteen.
Minun ikäluokkaani, joitakin,
ei tuttuja, tällä kertaa.
Lasken sakset pöydälle
- kuolemanhiljaa.
Ei uusia leikkeitä tänään.
Minä olen tullut vanhaksi,
mutta sinä et ole
huomaavinasi sitä.
Joutsenet matkalla,
sanot,
kuulitko niiden huudot
niin taivaan korkealla?
Niillä on sellainen ääni,
jonka muistaa, kuin sen,
kun sinä lähdet
ja ovi sulkeutuu.
Kirjoitan lehden reunaan -
muistiin:
- Olen valmis lähtöön
ja yhä vielä
minä elän.
- elää ja järjestyy auraksi.
Yksi lintu
tahtoo vielä jäädä,
epäröi,
nousee siivilleen,
lähtee toisten mukaan.
Kostean sanomalehden
aukeamalla kuolinilmoitukset.
Otan sakset
ja luen tarkkaan nimet:
Joukoistamme poistunut,
poisnukkunut,
rakkaamme täältä ikuisuuteen.
Minun ikäluokkaani, joitakin,
ei tuttuja, tällä kertaa.
Lasken sakset pöydälle
- kuolemanhiljaa.
Ei uusia leikkeitä tänään.
Minä olen tullut vanhaksi,
mutta sinä et ole
huomaavinasi sitä.
Joutsenet matkalla,
sanot,
kuulitko niiden huudot
niin taivaan korkealla?
Niillä on sellainen ääni,
jonka muistaa, kuin sen,
kun sinä lähdet
ja ovi sulkeutuu.
Kirjoitan lehden reunaan -
muistiin:
- Olen valmis lähtöön
ja yhä vielä
minä elän.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ja siksi arvelut omastakin lähdön hetkestä on täysin turha
- aivan varmaa on se että lähdemme
olemme valmiita tai emme
mutta toisaalta, joka hetki saattaa tapahtua jotain aivan uutta
henkeäsalpaavaa joka antaa uuden suunnan ja sisällön
Minä en juuri lue niitä, mutta vanhenen kuitenkin.
Luonnon lähtöilmoitukset kiinnostavat enemmän, mutta ne ovatkin niin riemukkaita?
Ehkä meidän pitäisi suhtautua elämästä lähtemiseen muuttolintujen kaltaisesti,
"minkälaistahan siellä on tällä kertaa"?
Sivut