PIILOLEIKKI

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
968
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 29.12.2025 17:07

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



hivuttaudun leikkivien lasten keskelle
kuin olisin osa sitä joukkoa
leikkimässä piilosta
olla hiiskahtamatta
kyyryssä pensaan takana
kun jonkun vuoro etsiä
jonkun pelastaa kaikki sitten
koetan pysyä piilossa
olla selviytyjä

ovatko kaikki jo löytyneet?
kysyn
kuka nyt minua etsii?

kaikki lapset vakavina kuorossa:

kuolema

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hui!... Toivottavasti ei vielä kuitenkaan,
vaikka siihenhän tämä elämä lopulta johtaa
meillä kaikilla.
se etsii - kaikkia
sille sopivana hetkenä nappaa ja vie
minne... 
 
Onpa todella mysteerinen loppu upealla runollasi.
Elämä ja kuolema piilosilla... sitäkin olemassaolomme on ... vahva tunnelma runossasi.
Hieno unenomainen tunnelma.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot