Puron kirkas vesi nauraa.
Niin se hihkuu, pärskii;
hyppy yli kiven, kiertää toisen,
solisee, putoaa padon yli,
aavistaa meren äärettömyyden,
sen tummenevan rauhan,
syvien vesien hiljaisuuden.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä![]() |
Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
artojohannes | MITEN VAIN TAHDOT | 11.5.2010 | 4 | Runo |
artojohannes | Kolmas viimeisistä runoista | 22.2.2007 | 1 | Runo |
artojohannes | VIIMEISEN RUNON JÄLKEEN | 31.12.2005 | 0 | Runo |
Kommentit
Sivut