Ihoni kihelmöi
piirtelen vaivihkaa
sydämiä käsivarteesi.
Olotila haikeaa kaipuuta,
että olisin enemmän.
Osaisitpa tuntea
tämän myrskyn sisälläni.
Koskettaisipa
iho ihoa
vahvan määrätietoisesti,
hiukan röyhkeästikin voisit...
sydän sydäntä
höyhenen lailla hipaisten.
Selite:
Lauantaiaamun tuntemuksia.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo, hieno! Tykkäilin kovin.
koskettava ja kaunis.