Jos voisin,
purkittaisin sinulle tämän luonnon öisen rauhan.
Kastepisarat nurmikolta,
tyyntäkin tyynemmän järven pinnan,
tähdet, kuun,
hiljaisuuden.
Jos voisin,
olisin aina rinnallasi, luonasi.
Olkapäänä, jota vasten itkeä.
Ihmisenä, jolle purkaa ilonsa, surunsa
ja vihansakin.
Aikuisena, jolle kertoa,
kuinka epäreilua tämä elämä on.
Jos voisin,
antaisin sinulle onnen, rakkauden
ja terveyden.
Kumppanin, joka arvostaisi,
rakastaisi ja tukisi sinua
aina silloin,
kun sitä tarvitset.
Suhteen, joka kestäisi,
kasvaisi ja kukoistaisi.
Mutta,
voin antaa sinulle vain sen,
mikä on mahdollista,
ystävyyteni.
Selite:
..kuten arvata saattaa, kirjoitettu kesällä, rakkaalle ystävälleni, jota ilman, en haluaisi elää...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Eikä se ole lainkaan Vain,
vaan ystävyytesi on paaaljon enemmän!
Ihastuttava runo!
Sivut