Erakko sydämeni
ajelehtii autiolle
saarelle.
Uneksii ystävästä
ja
haaveilee rakkaudesta.
Odottaa
ja
odottaa.
Lopulta katkeroituu
vihasta,
pelosta,
epätoivosta ja
yksinäisyydestä.
Selite:
taas yksi arkistoiden kummajainen..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
kovin on tutun kuuloisia tunnelmia. helpottaa tietää, ettei ole yksin ajatuksineen vaan kaikki me olemme omilla autioilla saarillamme osaamatta tehdä muuta kuin odottaa. kauniisti kirjoitettu haikea runo.
Sivut