Minä
en enää tiedä
missä pohjoinen,
etelästä
puhumattakaan.
Onko eilinen
mennyttä
vai palaako se
iloineen ja
suruineen.
Kun paikalleen
pysähtynyt aika
vilistää silmien
ohi
valon nopudella.
Ei enää
määrää, suuntaa,
eikä huomista.
Käsi poskella
istun,
mietin.
Meitä,
joita ei
tullut tulevaksi
eikä ollut olevaksi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mukavaa pohdintaa. Voin hyvin kuvitella sinut istuvan jossain miettimässä....
Sivut