Helvetti, kuinka
katkera olen
vieläkin.
Miten elävästi
muistankaan,
miltä tuntui kun
unelmilla verhottu
sydämeni särkyi.
Vieläkään
en tiedä,
inhoanko
vai
rakastanko
sinua enemmän.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Vieläkin
Runoilija rimpsenssa
♥
nainen
Julkaistu:
837
Liittynyt: 7.3.2005
Viimeksi paikalla: 20.10.2026 12:14
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
15.2.1978
Runoa ei tarvitse osata lukea, se pitää tuntea.
Suosittelen:
Käyttäjän kaikki runot
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Kommentit
Kai ne siinä aikansa tappelee olemassaolostaan, viha ja rakkaus...kai...Z*
Oiva tilitys, kyllä aina pieni pisara katkeruuttakin löytyy, minustakin.
Joskus on todella hämärä tuo raja.
Onpa loistava runo. Välillä tuntuu että se vihan ja rakkauden raja on niin hiuksenhieno ettei tosiaan itsekään tiedä kumpi tunne on kysymyksessä! Suosikkeihin, tämä!
Kaksi voimakasta tunnetta taistelevat verisesti runon minän sielusta.
Kumpi hyvänsä voittaa, niin minä kuitenkin häviää jotakin.
Minän voittaakseen, pitäisi jättää nämä taistelijat sotimaan ja aloittaa oma elämänsä ilman niitä.
Älä inhoa...se tekee katkeran mielen ja vie liika energiaa, jonka voi käyttää rakastamiseen:)
Pidin tästä kovasti! Samoja asioita itsekin joskus miettineenä...
Sivut