Katson ympärilleni.
Mitä näen?
En mitään.
Pelkkää pimeää.
Ihmiset ympärilläni luulevat olevansa jotain.
Kuitenkin samaan me kaikki matkaamme.
Kuolemaan.
Onko elämässä tehtyjen asioiden olemassaololla mitään merkitystä?
Ei, ei sillä, kuka ne tekee, koska ne tehdään, tai miten.
Kuolema on osa elämää.
Sitä ei vain nykyaikana ymmärretä.
Selite:
Päätin tehdä tästä runosta alkurunon, josta kaikki muut runoni pohjautuvat. Eli kun joskus olen tehnyt monta monta monta runoa, voin sanoa näitä sanoja niiden muiden sanojen esi-isäksi.
Chiko
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hmm. Tää on hyvä runo. Pisti miettiin ja solju silti mukavasti eteenpäin kun luki.
Jatka kirjottamista! :)
Yksinkertaisuudessaan upea.
Hmm. Tää on hyvä runo. Pisti miettiin ja solju silti mukavasti eteenpäin kun luki.
Jatka kirjottamista! :)
Yksinkertaisuudessaan upea.