Maa on melko pieni planeetta, noin neljänneksen oman Kosmiamme massasta. Planeetta sijaitsee toisella puolella Linnunrataa noin seitsemäntoista parallaksisekunnin päässä meistä. Maan pinnasta noin 70% on laajojen suolavesialuiden peitossa. Tämä selittääkin planeetan hyvin vesielämään sopeutuneen eliökunnan. Vesielämälle tyypillisesti planeetan elämä pohjautuu rikin sijasta hiileen ja eliöt hengittävät ohuesta ilmakehästä happea.
Maan tämänhetkisen evoluution huipulla on niin kutsuttu Väli-ihminen (Gibbon Moderatus). Saman tyypin planeetoista saatujen evoluutiomallien mukaan Väli-ihminen tulee todennäköisesti kehittymään seuraavien 200-300 vuoden kuluessa Tietoihmiseksi (Gibbon Datus). Planeetan löytymisen jälkeen Väli-ihmisten teknologia on kehittynyt kivi-, pronssi- ja rautakausien läpi hyvin nopealla tahdilla. Nyt Maan Väli-ihmiset ovat osaksi päässeet piikauden alkuun. Maassa osataan muun muassa rakentaa hyvin yksinkertaisia tietokoneita ja Väli-ihmiset ovat onnistuneet pääsemään Maata kiertävän satelliitin pinnalle. Kuuden onnistuneen matkan jälkeen matka ei tosin lähiaikoina ole onnistunut.
Väli-ihmiset näyttävät muodostavan planeetalleen hyvin jakautuneen populaation. Useimmiten eri rodut elävät omilla alueillaan. Tämä kertoo hyvin alkeellisesta transportaation kehityksestä ja auttaa tutkijoita arvioimaan Väli-ihmisen sijaintia evoluutiomalleissa. Tutkijat ovat myös havainneet, että Maassa ei ole minkäänlaista valtakieltä, vaan planeetan eri osissa puhutaan jopa satoja eri kieliä, joista kaikki ovat tarpeeksi yksinkertaisia tietokoneen reaaliaikaiseen analyysiin. Maan tutkimuksessa onkin edessä herkulliset ajat, kun saamme harvinaista tietoa universalismin leviämisestä alkukantaisen ja vahvasti jakautuneen, mutta nopeasti kehittyvän populaation keskuudessa. Tutkimukset saattavat myös lähiaikoina tuoda lisää todisteita olettamukselle, että mekin olemme kehittyneet ihmisistä.
Maan ihmisten ulkomuoto noudattaa melko tarkasti painovoiman, ilmanpaineen, ravinnon ja ympäristön perusteella laadittuja malleja. Väli-ihmisen tuumis on pitkänomainen ja neliraajainen. Toista raajaparia se käyttää liikkumiseen, joka tapahtuu aina pystyasennossa. Pitkien liikkumaraajojen lisäksi ihmisellä on väliruumis, sekundaarinen raajapari, jota se käyttää tarkkuutta vaativiin tehtäviin sekä suhteellisen pieni pää. Pään sisällä aivoissa on ihmisen tärkeimmät aistimus- ja ajatteluosat. Aivot ohjaavat esimerkiksi tunto-, kuulo- ja tärkeimpänä näköaistia. Vaikka ihminen havainnoi ympäristöään lähes pelkästään näköaistin avulla, ei se pysty näkemään valon spektristä kuin hyvin pienen osan. Ihmissilmä näet erottaa ainoastaan infrapunasätelyn ja ultraviolettisäteilyn välisen alueen värit.
Maan ihmisten ollaan viime aikoina huomattu kerääntyvän voimakkaasti tietyille alueille muodostaen kyläyhteisöjä. Vaikkakin nämä ympäristöään tiheämmin asutut alueet ovat edelleen hyvin pieniä, ovat ne voimakkaassa kasvussa. Suurimmissa kylissä asuu tällä hetkellä runsaat kymmenen miljoonaa yksilöä. On todennäköistä, että kehitys tulee jatkumaan saman suuntaisena koko piikauden ajan.
Ihmisten yhteiskuntajärjestelmä on erikoisen hierarkinen. Sen lisäksi, että eri rodut elävät edelleen melko eristäytyneenä toisistaan, ovat rotujen alueet jakautuneet useisiin reviireihin. Näitä reviireitä on yhteensä noin kaksisataa ja jokaisessa on ilmeisesti oma laumanjohtajansa. Laumat käyvät reviireistä jatkuvasti kamppailua, joka saa usein jopa barbaarisia piirteitä alkukantaisen lajin tappaessa itseään. Kehitystä on tapahduttava, ennenkuin Maassa pystytään ratkaisemaan alueelliset erimielisyydet kuten meillä, shakkipelin avulla.
Maa on yksi kohteista, joihin Yhdistyneet Galaksikunnat pohtivat parasta aikaa rauhanturvaajien lähettämistä. Intergalaktinen tuomioistuin on tuominnut useat suurten laumojen johtajat lajinmurhasta, mutta koska Maan sivistysindeksi ei ylitä vaadittavaa kymmentä pistettä HP:n asteikolla, ei tuomioita Hevosen tähtisumun sopimuksen mukaisesti voida panna täytäntöön.
Maan kulttuuri on sivistystaso huomioon ottaen yllätyksellinen. Vaikka Väli-ihminen ei enää piikauden alussa ole universaalisti vertaillen kovinkaan alhaisella tasolla, elävät useimmat ihmiset edelleen erilaisiin mytologioihin uskoen. Maassa universalismi alkoikin ilmeisesti juuri mytologioiden leviämisellä. Tämä on johtanut siihen, että Maan suurimmaksi johtajaksi on noussut levinneimmän kansantarun päämies, jota Maassa kutsutaan nimellä Paavi.
Joidenkin mielestä huvittava yksityiskohta on, että kyseinen mytologia sai alkunsa, kun oman planeettamme Maan kirjeenvaihtaja, nautittuaan liikaa avaruusetanolia, unohti, ettei saa näyttäytyä paikallisille asukkaille. Innostuksissaan hän muun muassa muutti Maasta runsaasti löytyvää, meille myrkyllistä vettä normaaliski kraanaviiniksi. Useiden rikkeiden jälkeen entinen kirjeenvaihtaja piiloutui luolaan ja käski ihmisten pyörittää suuren kiven kallionkolon suulle. Kolmen päivän piileskelyn jälkeen kosmopoliisit kuitenkin löysivät miehen ja toivat hänet ultravioletilla maijalla takaisin Kosmiaan. Legenda Maassa elää kuitenkin yhä.
Ihminen sekoitetaan usein sen läheiseen sukulaiseen, paviaaniin. Lajit on kuitenkin helppo erottaa ääntelystä. Eräs ihmisille tyypillinen, mutta toistaiseksi merkitykseltään hämärän peitossa oleva äännähdys on kiivas ja terävä ”Myy, myy, myy!” Soidinaikana kuuluu usein kangerteleva ja epäselvä ”Meille vai teille?” Yleinen sotahuuto puolestaan on ”Tulta munille!”
Ihminen on itsetuhoisuutensa takia jopa Saturnuksennorppaa uhanalaisempi laji ja sitä tavataan ainoastaan Maassa. Ihmisen metsästys on ollut lajin löytymisestä asti kiellettyä. Myös ihmisen lemmikkieläimenä pitäminen kiellettiin jo 9700-luvun lopussa. Turistien salakuljettamat yksilöt aiheuttavat kuitenkin edelleen ongelmia.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
