Se on siis runo?

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
228
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 17.3.2026 23:14

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@Runojalaitumelta

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Jossain
runouden ja todellisuuden välissä
on arpikudos, joka pitää päätä paikoillaan
.

Ei potilasta kiidätetty linoleumlattian värinuolia pitkin
toimenpidehuoneisiin, vaan sille osoitettiin käytävän odotustuoli.

Nenä lassoaa kloorin, ulosteen ja kantiinin berliininmunkin
joka käy sotaa mikroaaltouunissa juuri lämmitetyn pitsanpalan kanssa.

On pelastettuja, jatkoajalle selviytyneitä -
siinä meni perhe, joka hyvästeli äitinsä -
nyt kukaan ei tiedä mitä hautausmaalla tapahtuu -
ei ole metsää, ei kanervikkoa, sammalta, kaikki linnut ovat mustia.

Se päätti olla menemättä ja tulematta,
hyppeli ruutuhyppyä takaisin tulosuuntaansa,
vilkaisi kerran taakseen ensiapupoliklinikalle rynnivää ambulanssia,
nukahti bussin takapenkille.

Vieras nainen nosti lattialle pudonneen muistilehtiön,
jossa luki pyöreitä kaaria,
kirjaimia jota nainen ei ollut koskaan nähnyt,
erotti pyöreät sanat jotka näytti kotona miehelleen.

Mies sanoi: "Se on kaunokirjoitusta" ja jatkoi:
"Minulle Universumin erikoistoimenpiteenä tarvittiin kaksi rakkautta.
Siksi olen tullut siihen tulokseen, että
jossain runouden ja todellisuuden välissä
on arpikudos, joka pitää päätä paikoillaan.

Odotan siis,että huuleni voisivat nukkua kanssasi tänä yönä."

"Se on siis runo?" nainen sanoi.

Mies jatkoi ja käänsi seuraavan sivun."Niin.....odota..."

"....lapset ovat itkeneet koko illan,
koko sen rakkauden edestä, jonka heille annoit,
siksi tiedän, että selviämme."
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

hienosti oivallettu, tarkasti kuvattu
teksti tempaa mukaansa
saa lukijan rainoittamaan runon nuppiinsa
Kiitos!
Runossasi tiivistyvät ja yhdistyvät sekä tarinankerronnan että runoilun taidot. Kursivoitujen kohtien "pitää päätä paikoillaan" on syvällisempi kuin mitä ensilukemalta näyttää. Pidin paljon tästäkin runostasi, kiitos tästä. 
Kiitos paljon sanoistasi!

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut