Emme koskaan särje
ruukkua yhdessä vaikka
tuskin olisimme tehneet
sitä edes Egyptissä.
Tuskin vaikka olisin
Faaraoiden sukuun
syntynyt Jumalten talon
sinulle näyttänyt.
Tuskin vaikka olisin
miekoin vuoksesi
taistellut, säilynyt
säästynyt vuosituhansia
luokseni sinua odottanut.
Kuten Faaraoiden
Egypti samoin ollaan
mekin kaksi jo
historiaa. Silti niin se
vielä minuun vaikuttaa.
Kuinka ajan
merkittävimmän voisi
koskaan unohtaa?
Kyllähän Faaraoistakin
vielä puhutaan.
Vähintään yhtä kauan
tulen sinut vielä
muistamaan, vaikka
kuolisin jään senkin
jälkeen kaipaamaan.
Rauhan saan vasta kun
meidät yhteiseen
hautaan lasketaan.
Ehkä siellä koittaa
sitten aikamme kun
kohtaamme
Lännenmaassa
toisemme.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
