Täällä minä nyt olen,
reissusta tulleena.
Yksin seinieni sisällä.
Puhun yksin,
vastaan itselleni.
en minä hänelle soita,
ei minulla ole mitään puhuttavaa,
ei ainakaan nyt.
ei minulla ole numeroakaan,
jäi kysymättä.
tuntuu liian kipeältä kuulla
hänen äänensä.
toisaalta taipumaton
luontoni ei anna periksi,
muistaa liikaa entistä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Haikea, hyvä runo
Kokemusta rikkaampana kaihoten, hyvä runo
Kovin on tutun oloinen...tunne. Miten pitäisi puhdistua, riisua olkapäiltä ...hilse ...matkan pölyä ja painoa kenties päästä jalkoihin saakka.Tasaisen hieno teksti!
Tämä on kiehtova. Pidän erityisesti tuosta ekasta säkeistöstä.
Kyllä tokkiisa sitä itsensä usein reiossumieheksi tuntee.
Haikean kaunis runo toisaalta eilisen muisto saa onnelliseksi ja toisaalta elämä kulkee aina eteenpäin eilisen unohtaen. Paljon ajatuksia runosi kantaa.
Sivut