Sade vihmoo kasvoja
kun kävelen.
On elokuun ensimmäinen.
Sä lähdit pois
minä tänne jäin yksin
se mun toiveeni ois
ett saisin sut takaisin.
En sua omistaa saa
sen tiedän itsekin
mut aina uudestaan mieleeni palaa
sun muistos, kosketus herkin.
Mä sinua kaipaan niin
sä tuut mun uniin
en tahtois nukahtaa kyyneliin
vaan sun helliin suudelmiin.
Selite:
Runo vaatii vielä hiomista... :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
