Lunta satelee

Taasen lunta
ulkona satelee,
aika hitaasti
eteenpäin matelee.

Ihmisiä siellä
lumisateen keskellä,
on karvalakki päässä
myös naapurin leskellä.

Ryntäävät lapset
lumiukkoa tekemään,
pystyy äiti myöhemmin
ukon ikkunasta näkemään.

Talonmies ahkerana
rappusia lakaisee,
rouvansa sisätiloissa
kakun iltakahville tekaisee.

Nyt läheisen tehtaan pilli
suureen ääneen puhaltaa,
pian työläiset kiireisinä
koteihinsa kiiruhtaa.

Pihaportista astelee pian 
tehtaan työmies sisään,
katsoo Seija posket hehkuen
työstä palaavaan isään.

-Katso isä,miten hienon
ukon olemme tehneet.
on minun kerallani Minna
ja pikku Markkukin siihen osallistuneet.

Isä kehuu vuolaasti lapsiaan
tosi taitaviksi,
ihan mahtavan hienon
lumiukon rakentajiksi.

.-Mutta nyt pikku Markun
tuosta syliini kiepsautan,
tästä vielä Minna-tyttöselle
kourani ojennan.

-Seija voikin nyt isän
evässalkkua kantaa,
tärkeän tehtävän tahdon
esikoiselleni antaa.

-Menemme syömään kotiin
läskisoosia ja kokopottuja,
on äitinne mitä mainioin
ruokien kokkaaja.

Sininen hämärä pian on
pihapiiriin laskeutunut,
on koko tienoo taas
ihmisistä autioitunut.

Koko joukko,mikä
äsken siinä hääräsi
ovat menneet koteihinsa.
ruoka-aika asian määräsi.

Kukin syö kotonaan
senajan maittavaa ruokaa,
kuka pottuja ja läskisoosia, 
joku kenties jopa perunamuusia.

Sininen hämärä on
pihamaalta haihtunut,
iltayön pimeydeksi
kokonaan vaihtunut.

Kuu-ukko tuolla taivaalla
kirkkaana möllöttää,
pihamaalla olevaa ukkoa
ihmeissään töllöttää.