kun kuljetat sormiasi kalpealla ihollani
minä tunnen kuinka se nainen katsoo meitä
nainen, jonka kanssa jaoit tämän kaiken
sinä lasket pisamiani ja hymyilet
laskisin pääni syliisi, jollei nainen olisi täällä
sinä et koskaan sulkenut ovea
sitä jossa on edelleen kaksi nimeä
suutelet kaulaani, naisesta on jo kauan
eikä se ole enää teidän kotinne
vaikka se toisinaan toivookin voivansa palata
siihen missä minä nyt makaan
ja sinä sanot ettet koskaan antaisi
naisen tulla takaisin
mutta tiedän olevani vain se vieras
teidän talossanne
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
