Sokeana

Runoilija Hugo

mies
Julkaistu:
184
Liittynyt: 4.3.2007
Viimeksi paikalla: 31.1.2026 14:47

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-


 
 
Tunnenko joskus olevani
yhtä kaiken kanssa.
 
Tunnenko olevani yksin,
tunnenko kummituksia,

kun olet vierellä.

Maailmalla ei ole paljon sanomista,
kun katselemme yhdessä kattoa.

Tunnenko maailman pyörivän,
kun kosken tuttuja kaaria,

tunnenko avaavani ovia.

Olen ehkä sokeana,
mutta ainakin jaan kaiken

ja olen elossa,
pienen hetken pieluksella.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Sokealla onkin kaikki muut aistit vastaavasti vahvempia.
Herkkää eksistentialismia. Tärkeitä kysymyksiä.
Suloinen lopetus: "pieni hetki pieluksella", kruunaa pohdiskelevan runosi.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut