läpinäkyvää!

hänet tuskin tunnisti
oikeaksi ihmiseksi

oli iho ohut kuin pergamiini
verisuonet loistivat läpi kaikkialta

sykkivät suonet elämän antoivat
ihokin, sitkeää kuin nahas lampaantaljan

sanoivat, tämä on nykyajan ihminen
parhaimmillaan
läpinäkyvä, verhoton, kaikille avoin
syvästi auki, aivan munaskuitaan myöden

valkoiset hapset kasvojen sivuilla roikkuen
antoivat vaikutelman kauhufilmien
ja hiusten juurilla näkyikin
pitkä rivi tummien mikrosirujen

tähän on tultu, tuumasi morsio
kun ajatuspollia nykymiehensä pään yllä tulkita taitoi
salasta pulpahtivat kaikki aatokset esiin
ei jumalauta sanoi kuplien tulkki
etkö minua rakastakaan, sinä senkin nulkki?

vastasi valkohapsi, tuo iältään kuitenkin vielä nuori
'näin minut on ohjelmoitu
tunteet tapettu, luotettu älyn voimaan
osaan sanoa missä sydän on
mutta sen sanoma vaiennut on
kun karkeasti kouraisi ajan käsi
ja muutti kohtalon

samalla hukkui minuuteni
olen siis hengetön, kasvoton, sieluton
läpinäkyvyydessäni myös, täysin mielenkiinnoton'