kovidikoitteli

jostainhan se pisara koronaa
tarttui, mokoma kynnekäs myrkky
sääti elämää pätkän verran
jätti yskän jonka kumu herättää
oliot galaxin reunoiltakin
            heittää korvavaikut, vahatulpat
            seinän läpi kuin ammukset
                      lävistää pahaa-aavistamattoman kirjosiepon
                      joka ei ollut ymmärtänyt vielä koota kamojaan ja poikasiaan
                      ja lähteä sinne missä sitä jo odotetaan, sen laulua
                      ahnasta tapaa vaatia asumukset itselleen
                      ja kotilinnut, tiaiset, vain seuraavat rohmua vierestä
            nyt koki oudon kohtalon
                      vahatulpan lävistys
                       ... kirjataan annaaleihin...
henkeä ahisti, se kuitenkin jotenkin pihisi
mutta kirjaimet sekoitti, ajatukset sääti
uutta alkua tarjoaa, pitää kait jaksaa

ottaa aapinen käteen ja opetella tavaamaan
e-lä-mä  on  ou-to  pol-ku
i-kui-suu-den  aar-ni-met-säs-sä
va-lo-a  vain jos-kus