Uusi alku

Puristin käteni nyrkkiin
sulkien pienen kolikon sen sisälle

Painoin kädet yhteen nostaen ne huulilleni

Suudellen käsiäni minä toivoin
Toivoin niin kovin että kyynelehdin

Paremmasta, kauniimmasta päivästä
Sinun kanssasi

Kostea nurmikko hyväili jalkojani
astuessani lähemmäs onnettomien kaivoa

Heitin kolikon ja kurkistin
Näin kaivossa vain omat, kalpeat kasvoni

Kyynel vierähti poskeltani
Pudoten kaivon hyisevään, mustaan veteen

Ehkä tämä kuitenkin oli vain neuvo, auttava käsi
joka kehotti olemaan itkemättä

Ei enää kyyneltäkään, ei edes ajatusta

Nyt olen vapaa, valmiina kohti tulevaisuutta
valmiina löytämään jotain parempaa