Se tuntui kamalalta
Eilen se tapahtui
Kun poimin voikukan
Ajattelin siinä,
että pitäisikö minun tänään
onneani koettaa,
kukan hänelle ojentaa?
Lähden sitten häntä etsimään
Henkeä vedän, lähden juoksemaan
Risteyksessä vasemmalle käännyn.
Siellä hänen loittonevan selän vain nään,
ovi aukeaa, sisään taloon katoaa hän
En voi huutaa, kutsua takaisin
vaikka minun mieli tekisikin
Voikukka tielle jää nuutumaan,
ei mulla sille enää käyttöä ole.
Voi, koska koittaakaan se päivä,
jolloin jäät minua odottamaan,
ja viimein, viimein voin sinulle kukan ojentaa?
Selite:
Tositapahtuma.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ilmankos pakenit.