Sikermä; Kuin linnut

Siinä jälleen
muuttomatkaltasi palanneena
olet pesänrakennuspuuhissa.
Kiertelet, kaartelet
kuivia korsia kokoilet
seinätarpeiksi.

Lennät pois,
piilopaikkaasi,- kesäkotiisi -
ajattelen
-
ovatko päiväsi onnea täynnä?

Tässä jälleen
toivottomuuteeni väsyneenä
istun tekemättä mitään.
Ajatukset harhailevat
keräävät sirpaleita
rakennusaineiksi.

Pysähdyn.
Kuka olen ja miksi elän?
Missä on kotini
missä huomiseni
missä.. minne..milloin..
En voi kohota siivilleni
-
lentäisin pois
lentäisin turvalliseen pesään.
Kuin keltavarpunen,
jokaisessa uudessa kesässä
uudestaan ja uudestaan
täynnä toivoa.

* ** * ** *

Ajatukset lentävät vapaina kahleista
ovat kuin lintuja
joita mielessä syntyy kohoamaan siivilleen.
Kaipaavia - helliviä - etsiviä -
eksyneen ihmisen lähettämiä
toivon lintuja.
Ehkä yksi niistä,
vaikka se pienin,
olis minun kompassini oikealle tielle.
Kiitoksen tielle.

* ** * ** *

Näen pilvet
taivaan valkoiset lampaat,
mutta en löydä ajatusta.
Mieli on tyhjä
kuin pitenevät varjot nurmella
siirryn syvemmälle ajatuksettomuuteen
etsin löytämättä yhtäkään ajatusta
yhtäkään puolustautumista
yhtäkään julistavaa sanaa.
Miksi en uskalla elää
luottaen - uskoen,
en ole yksin.
Joku muukin etsii.
Etsii vastauksia tyhjyyteen tuijottaen.

* ** * ** *

Elämän valtamerellä me purjehdimme yksin.
Kenen suomme astua purteemme seuraksemme
kenen tarttua airoihin
kenen puhaltaa tuulen purjeisiimme
kenen ohjata peräsimessä
ettemme jäisi tuulten armoille
- yksin -
ilman merkitystä ja kanssaelämistä
suuressa tunteessa.
Rakkaudessa.

* ** * **

Lyhyin askelin
varovasti
hiivin sydämeesi
etkä voi ajaa minua pois.

* ** * **

Miksi minun pitäisi huutaa,
miksi julistaa rakkaudestani?
Eikö riitä kun sinä tiedät!

Heräät usein ajattelemaan minua
muistat sanojani
muistat kuinka nauroimme yhdessä
etkä voi olla ajattelematta minua
kun istut yksin illan hämärässä.

Siitä tiedät,
että silta välillämme on olemassa
eikä rakkauttamme tarvitse julistaa
sitä pitää vain hoitaa ja vaalia.
Kuiskaten sanon;
"Olet ajatuksissani, lähellä, vaikka kaukana"

Sanon, vaikka tiedän ettet kuule minua
mutta olen ajatuksissasi
ja sinä minun.

* ** * **

Mustarastas
rakkain lintu pihassani
ei pelkää minua
ei juokse karkuun
ei kohoa siivilleen
katselee vain minua
kuin tahtoisi sanoa,
elän turvassa
- lähelläsi -
luotan sinuun.

Mihin minä voin luottaa.
Kuka on minun turvani?