Sä nostit mut ylös ku tarvin apua, yhtäkkiä se kaikki olikin vain tarua. En tiennyt miten pitäisin susta enää kii , olit vain mulle taikaa ,silti mä sua useasti kaipaan.En tiedä miten helvetis tää kaikki oikeen muuttu, aloin valuu alaspäin enkä saanut otetta ylöspäin nousuun. Olin vain pisara vailla kyyneltä ja nykyään mun silmät itkee verta eikä se lopu vaikka kuinka yritän.Elämä on karua, vasta nyt sen tajuan.
Selite:
Näin käy joskus , mutta onneksi on niitä oikeitakin ystäviä olemassa. : )
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
