Jenkkakahvat

Runoilija Miiru81

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 30.7.2011

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Naarasleijonan pentu, jolle maailma on vielä kolmekymppisenäkin ihmeellinen asia. Elämästäni luon seikkailuni. Se on vissi se. Palvoo korkeita korkoja ja miehisiä miehiä. Omaksuu ja oppii päivittäin, ihan haluamattaankin. Sarkasmin hedelmät huvittaa eniten ja saa täten kitapurjeet lepattamaan. Häijy? Oman maailmansa narttu? Kenties.
 

Kotona taas sanansäilää ja riitaa
kun akka vaakaa tuijottaa liikaa.

Mies tulisieluinen
mököttää kun en syö ruokaa sen.
Ei kelpaa emännälle kotiruoka ei nanna,
ei se anna suuhunsa liikaa rasvaa panna.
Luulisi, että mies olisi vain iloinen,
kun kotona olis nainen kaunis, hyväkuntoinen?

Vaan ei.
Ei ymmärrä raavas mies laisinkaan,
kurvit kun on kuulemma kohillaan?

Vaan olen ottanut askeleen,
muutoksen tielle matkani teen.
Proteiinit lasken, ja kuulaa heilutan,
jokaista kivun hetkeä rakastan.
Jenkkakahvat katoavat hiljalleen,
peilikuva sovituskopissa hymyilee.

"Minä pidän siitä mitä olen minä.
Rakastat tai et, minä en ole sinä."

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Ikuista kamppailua kauneuden takia useinkin...mies näkee usein naisen kauneuden eri tavalla...hänestä sinä kaunis olet omana itsenäsi..ole siis onnellinen hänestä:-)

Peililläkin voi olla kaksi puolta.. Toivottavasti katsot omin silmin omaa kuvaasi, joskus olen kuullut käyneen niin, että ihminen näkee oman kuvansa toisten silmin..

Jokainen tehköön kropallaan mitä haluaa, kunhan ei luiskahda syömishäiriön puolelle. Persoonallinen, omaperäinen kirjoitus.

Ikuista kamppailua kauneuden takia useinkin...mies näkee usein naisen kauneuden eri tavalla...hänestä sinä kaunis olet omana itsenäsi..ole siis onnellinen hänestä:-)

 

Käyttäjän kaikki runot