Sinä ja minä samassa veneessä,
kosken kuohua, kohinaa edessä,
molemmat jääkylmässä vedessä,
- nyt ei ollakaan pallomeressä.
Sinä, ja minä vastarannalla,
meidät yllätti kavala koski,
hetkessä haveri, luonto kosti
- haaksirikkoiset heikkona sannalla.
Sinä ja minä, aamua iltaa,
ei hetken rauhaa, tahdon veden taa’,
joki pauhaa, yhä vuolaana virtaa,
- ei yli voi käydä, ei ole siltaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi