Keskikesä,
ja uima-altaan reunalla sinä
kastoit minut veteen,
läpinäkyvän lasin taakse kuvaksi.
Taustalla olivat pihlajat
hunnutettuina valkoisella, ja tuulen
laulu muuttui epävireiseksi surusta.
Pääskysten siluetit taivaalla mustissaan
saattueesta jälkeen jääneinä.
Keskikesä,
ja päivä vajosi altaaseen,
keinui veden alla.
Koiranputkien nenäliinat liehuivat
ja sinä olit siinä vielä hetken
ennen yötä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.
Haikea ja kaunis.
Hyvin kaunis.