Tänään neljä vuotta sitten
ensikerran
Hengittivät samaa ilmaa
kaksi rakasta, kaksi ystävää
Tunsivat toistensa sielun ja sydämen
edessä tuttu vieras ihminen
Tuttua olivat tunteet
hymyilevät silmät
Sieltä sisältä näkyi se tuttu
ajatukset, haaveet ja unelmat
Vierasta oli tuoksu
eleet, nauru ja ääni
Takertuivat toisiinsa
järki hävisi, tunteet jäi
Tahto jakaa asiat ja ajatukset
eivätkä toisistaan enää irti päässeet
Sielut karrella
Rakkaus, toivo
epätoivo
suuret tunteet
Ajatukset, ystävyys
ei ole niillä valimatkaa
ei aikaa, ei paikkaa
Eivätkä ole irti päässeet
eivät tahdo
nämä sielut
sydämet
Selite:
J:lle, joka mullisti maailmani lopullisesti ja peruuttamattomasti 15.10.2004
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi