Saippuakupla

Se kimaltelee auringonvalossa
taittuu kaikkina maan väreinä
se on pehmeä, mutta periksiantamaton
Kukapa ei sitä tahtoisi saada,
koskettaa, hyväillä ja rakastua..
sehän on unelma
saippuakupla

Mistä ovat pienet unelmat tehty?
Saippuasta ja vedestä
mielestä ja lihasverestä
joka kerta kun puhallat,
syntyy uusi unelma

Unelmat on tehty jahdattaviksi
kun yksi on saavutettu,
etsitään toinen.
Ja uusia syntyy
niin kauan kuin on saippuaa ja vettä,
tahtoa ja lihaa.
Ei tarvita kuin puhallus

Kuin kaunis kesäpäivä niityllä,
ilma täyttyy unelmista,
ja niitä jahtaamme kuin lapset
saippuakupliaan.

Vaan ajan myötä huomataan,
ei puhaltelu
ei poksauttelu
tuokkaan loputonta tyydytystä
vaan nälän
loputtoman nälän

Tahdon lisää kauniita unelmia.
Tahdon kerätä ne kaikki
kauniiksi nipuksi kämmenelleni.
Tahdon ne kaikki
Tahdon, tarvitsen!

Epätoivoa!

Vaan kun yhden kuplan tavoitat,
se muuttuu merkityksemättömäksi
ja katoaa.
Tarvitset lisää kuplia..
lisää, lisää, lisää..

Ahdistusta!

lopulta maailma muuttuu turhien unelmien jahtaamiseksi
Ainoa keinoa pitää maailma kauniina
on täyttää se saippuakuplilla, unelmilla
on jotain mitä jahdata.

Hiljaisuus.

Vaan kun on itsensä väsyttänyt
puhaltelulla
kuplien keräämisellä.

Kun ymmärtää
kun uskaltaa

pudottaa aseensa
katselee kun viimeinenkin kupla, tekopyhä unelma
leijailee maahan
ja hajoaa niinkin hauraasti
kuin heinänkorteen

Näkee sen kauneuden kaiken takana
Näkee itse maailman
Siinä se on ollut kokoajan

Se on viaton, rehellinen, aito, puhdas
Ei sitä tarvitse enää mitään muuta elääkseen

"Sairaan kaunis maailma", kuten sanotaan.