Katselen valokuvia
vuosien takaa
eihän niistä edes tunnista itseään.
Huomaa, miten lapsenpyöreys
se nopeasti katoaa poskilta,
ja miten raskaan arjen tahti
alkoi painaa olemusta.
Silloin sitä vielä eli tulevaisuudessa
illan harrastuksissa
huomisen juhlissa
kesän festivaaleissa
jatko-opiskelupaikassa.
Tulevaisuuden suunnittelu
oli jokapäiväistä
Ja miten sitä nykyään
elää vain menneisyydessään
analysoiden käytöstään
- se johtui varmaan lapsuudesta
yrittäen ymmärtää
ajatuksen juoksuaan
- tähän minä nuoruudessakin nojauduin
- näinhän minä sen opin
ihaillen, peloiten, haikaillen, muistellen
Missä vaiheessa sitä ymmärtää tarttua
jokaiseen hetkeen
jokaisessa hetkessä?
Selite:
Aloin kaivelemaan vanhoja valokuvia cd:ltä.
Herätti monenlaisia fiiliksiä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
