Huomenna,
ensi viikolla,
ihan pian,
- niin niin,
minä elän futuurissa,
jatkuvassa
välitilassa
Menneisyys ja nykyisyys
ovat minun,
nykyhetkestä älä kysy
En minä vastaa
Sillä olisihan ikävä myöntää,
etten osaa elää
sekuntiakaan
oikealla hetkellä
- ehei, minä rakennan
haavekuvia,
eläkää te vain
Nähdään sitten tulevaisuudessa;
ehkäpä silloin olen oppinut
kaiken
nykyhetkestä
ja ylpein mielin voin ilmoittaa
alkavani elää huomenna,
minä,
futuurilapsi,
en edes osaa
olla
suomen kielellä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vau. Tämä runo voisi kertoa vaikka minusta, olen ihan mahdoton haaveilija ja juurikin sellainen tulevaisuudessa eläjä. Runo itsessäänkin on hieno, oivallisen kekseliäs ja toimii kaikinpuolin! :)