En anna anteeksi sitä että satutit
ja että meidän puolesta et jaksa taistella
en tiedä mikä auttaisi
kivunhan voi aina niellä
Muistoja paljon
yhdessä on käyty ja nähty
voi kunpa minä en muistaisi
Kolmaskymmenes päivä
yhä istun yksin huoneessani
rakkaus keikuttaa
satuttaa
hakkaa mut kuoliaaksi
ja sinä et edes jaksa taistella meidän puolesta
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olipa koskettava runo.. Kuin lukiso omaa elämäänsä runostasi <3