Katson peiliin ja havahdun,
jos voisin tutkia sieluani edes kerran.
Ja en näkisi vain arpia.
Arpia joita kannan lopun alkuun.
Rakkauttaan ei voi valita, kaipuutaan ei voi kanavoida,
ja en enää näkisi arpia.
Minulla on ikävä sinua,
pelkoa muistoissani.
Mitä sanot kun näemme?
Mitä kerrot kun kohtaamme.
Onko mieltä, minun tulla viereesi?
En edes valinnut, sieluaan, rakkauttaan ei voi.
Ja en enää näkisi arpia.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
tosi koskettava, tulee omat fiilingit mielee...