Taasko sen tein, itseäni suojelin pois sut sulkien.
Ei, et ollut ensimmäinen,
mutta taas itselleni uskottelen että viimeinen.
Itseäni suojellen taas seuraavan tutustuen, valmiiksi ajattelen että luottamaan kuitenkaan pysty mä en.
Miksi aina leikkiin lähden, jos pelaan sitä lopun jo ennalta tietäen?
Mutta kuitenkin sitä tässä taas jo mennään, uudelle maat, kuut, taivaat ja tähdet luvataan, vaikka tiedän sen, sua etsien, vietän elämäni päivänkin viimeisen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joo, kyllä tarttee meloa niin, että mela vilahtelee...
Tässäpä osuva etsijän runo; vahva usko unelmaan ja itsesuojeluvaisto valppaana :) Hyvä runo siis.
todella hienosti kirjoitat noista asioista. tiedän tunteen. hyvä runo!
Koskettava runo johon pystyn samaistumaan! Etenkin kohta "jos pelaan sitä jo lopun ennalta tietäen", kolahtaa.