Nimetön

Yliajaja pakenee paikalta.
Hylätyssä pesulassa
hääkuvaaja ikuistetaan potrettiin
uzbekistanilaisen tanssijattaren kanssa.
Siellä pihalla,
niin, katso sinne -
siellä täyteläisyys makaa tallattuna.
Mistä sekin välittää, ei ole enää
nuorisojoukkojen tupakkakatosta
ilman asfalttipihoilla,
avarilla laatoituksilla.
Ei enää elämää,
jota elämäksi en tahtonut kutsua,
kirjailuja rumassa pyyhkeessä
joka aamuisin rotkottaa
kalsealta parvekkeelta,
haukkuvaa koiraa
lapsen reidessä kiinni,
muijia ja jätkiä mopoillaan
syljeksimässä kusen väriselle hangelle.

Vedän keuhkot täyteen lähiöilmaa.
Onkohan taivaassa täyttä?