Minun isäni on töissä tehtaalla

Runoilija lindor

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 6.2.2010
Viimeksi paikalla: 11.1.2022 3:57

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Oletko kukaan?

Nimeni on
Kuka Tahansa
Suihkussa verho
Liedellä makaroonia
Yöpöydällä valo
Olen siis kaimasi

Kun kutsun sinua nimeltä,
mitä vastaat?
 

Nyt kun siitä on yli puoli vuotta aikaa, huomaan torjuneeni kaikki ajatukset. Muistot tulevat vasta nyt. Mä en halua puhua asioista niiden omilla nimillä. Mä en osaa puhua niistä kielikuvilla. Mä en osaa puhua niistä. Kun googlasin isän nimen, se oli jonkinlainen käännekohta. Muistutus siitä, että olin unohtanut jotain tärkeää. En halua vastata isän sähköposteihin. ”Iskä laittaa aina tyhmiä viestejä”, sanoin huolettomasti Emmalle enkä edes tajunnut kuinka peittelin todellisia ajatuksiani. Puhuin vaikka olisin voinut olla hiljaa, selittämättä. Minusta tuntuu pahalta sekin, ettei Pirkko reagoinut sen ihmeellisemmin, kun kerroin. Hän ymmärtää, tietysti. Minä olen nähnyt hänen isänsä. Jo sanan ”isä” kirjoittaminen tekee kipeää. Sanni ei koskaan puhu isästään. Soita isille. Niin viestissä luki, ei edes pistettä. Sähköpostiviesti oli kirjoitettu joensuuksi. Sanoin ”nähhään”, kun lopetin puhelun, ja Emma huomasi sen. Mulla on nälkä ja mulla on vain suklaata kaapissa. Suklaata ja soijamaitoa. Me kävimme äidin kanssa katsomassa Puhdistuksen. Minä sanoin äidille, että isä kävi kiinni. Äiti kysyi, kuinka. En tiennyt. Oikeastaan se vain koski minuun. Puhun siitä kuin eläimestä. Iljettää. Se oli vale, minä vain pelkään. Pelkään Puhdistusta. Pelkään sitä ilmoitusta Savon Sanomissa, jonka näin kun olin lukiossa. Hiljaisuutta vanhempieni makuuhuoneessa. Sitä, mitä isä googlasi viime vuonna kun olin käymässä. Pelkään sitä, mitä siitä kirjoitetaan keskustelupalstoilla. 013-alueelta mies, 48/190/91. Kerroinko siitä Jennille? En uskonut sitä itsekään, enkä edes itkenyt. Kiertelen kuin kissa kuumaa puuroa. Käännyin luennolla katsomaan ylös, kuka puhui, ja katseemme kohtasivat. En edes pääse siihen tenttiin tupareiden takia. Ajattelen Pirkkoa, kun ajatukseni harhailevat. Ehkä menen opiskelemaan hetkeksi Sannille ennen pokeri-iltaa.

”Ei musta oo enää kivaa olla Heikin kanssa, mutta minkäs teet”, äiti sanoi.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot