Istun yksinäni keskellä huonetta,kaikki kiertää mua enkä saa otetta mistään,hapuilen epätoivoisesti ja yritän tarttua ihan mihin vaan,lopulta mun on pakko luovuttaa ja antautua itsekkin ton pyörteen vietäväksi,en haluaisi ja itkien kaikkea tunnen se vievän mut mukanaan,vähän kerrallaan kunnes eivät käteni enää jaksa pitää kiinni..se repäisi mut mukaansa,mihin tämä päättyy,mihin se mut vie,tulenko ikinä takaisin,tulenko ikinä ehjäksi,en tiedä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
