Kun laiva lähtee merelle,
sinä lähdet pois,
et luonani silloin olla vois.
Minä vilkutan sinulle,
kun sinä yhä kauemmas meet,
joudun jälleen yksin juomaan iltateet
Sinä kaukana jo olet,
yksin perässäni suljen ovet
Kun sulaa järven jäät,
yksin aina jään.
Rannalla kaukaisuuteen tuijotan
näkyy vain kaukana tyyni meren pinta
älä pelkää,
en unohda sua
kun sähän rakastat mua
Talven ensilumen tullen,
sinä takaisin saavut,
olet taas kanssani,
nämä talven aamut
Oi sitä jälleennäkemisen riemua,
kun merimies saapuu,
ja vie mua.
On kuin et olisi koskaan ollutkaan poissa,
kun sinä laivallasi saavut,
unohtuu yksinäiset aamut.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
