Sydämen hukkuessa suruun
mielen valtaa kysymys
miksi sinä,
miksi me,
miksi?
Untasi suojelee
ristin varjo.
Kymmenet kynttilät
valaisevat pimeyttä.
Kummun edessä
tunsin pienuuteni.
Sinä olit eläessäsi
vahva,
näytit mallin jatkoon.
En pelkää enää,
olethan muistoissani.
Kauniita unia.
Selite:
<i>Hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.</i> (Ilm. 21:4) 15122008.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Koskettava. Tähän ei ole sanoja. Voi vain sytyttää tämän äärelle kynttilän ja hiljentyä.
hei tosi nätti tämä<3 ja surullinen. kauniisti kirjotat.