Lasin sirpaleet ihossani
kuin särkyneet unelmat.
Elämä on kuolemisen opettelua,
kuka määräsi minut kuolemaan joka päivä.
Hiljaista.
Tyhjää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Lasin sirpaleet ihossani
kuin särkyneet unelmat.
Elämä on kuolemisen opettelua,
kuka määräsi minut kuolemaan joka päivä.
Hiljaista.
Tyhjää.
Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä![]() |
Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Tiina-Maria | Rakkauden värityskirja | 10.7.2009 | 1 | Runo |
Tiina-Maria | Heikko? | 4.5.2009 | 10 | Runo |
Tiina-Maria | Elämä | 30.4.2009 | 4 | Runo |
Tiina-Maria | Kärrynpyörä | 15.4.2009 | 2 | Runo |
Tiina-Maria | Meidän pienet eromme | 8.4.2009 | 2 | Runo |
Tiina-Maria | Kuolemaa ei enää ole | 30.3.2009 | 2 | Runo |
Tiina-Maria | Luuviuluni, | 23.3.2009 | 6 | Runo |
Tiina-Maria | Ikävä | 22.3.2009 | 1 | Runo |
Tiina-Maria | Yksinäinen rakkaustarina | 16.3.2009 | 2 | Runo |
Tiina-Maria | Labyrintti | 16.3.2009 | 1 | Runo |
Kommentit
Kipua ja herkkää tulkintaa särkyneistä unelmista. Runosi kuvastaa hienosti sitä onttoa oloa, joka jää kun elämä on hiljaista ja tyhjää... Todella hieno runo.
Kaunis!
Kipua ja herkkää tulkintaa särkyneistä unelmista. Runosi kuvastaa hienosti sitä onttoa oloa, joka jää kun elämä on hiljaista ja tyhjää... Todella hieno runo.
Kaunis!