menneisyys

Olisin valmis heittämään kaiken pois,
tuhoamaan kirjeesi,
kadottamaan kuvasi.

Haluaisin unohtaa kaiken,
mistä sinut muistaisin.
Kasvosi päästäni pois puistaisin.

Vaikka joki täyttyisi kyyneleistäni,
en jäisi sitä kuivaamaan,
vaikka avautuisi kaikki haavani,
en jäisi niitä paikkaamaan.

Tässä ja nyt olisin yksinäinen, kenties hukassa
huomenna olisin väsynyt, takkuja mun tukassa.

Liian monta iltaa,
liian monta yötä,
minulla menisi liian myöhään.

Sinä telkesit sydämeni vankilaan,
josta pois se ei pääse, ei milloinkaan.

-Eilen siivotessa löysin muistoja sinusta.
Eivät ne koskaan hukassa olleetkaan.-