Jos lempeä sulta aina saan,
en luotas lähde milloinkaan.
jos silloin tällöin annat vaan,
en varmaan lähtis silloinkaan.
Mut’ jos et anna konsanaan,
sen toinen antaa onnessaan.
Ja kun sen toisen löytää saan,
mä sanon sulle: – terve vaan.
Selite:
Tätä ei pidä ottaa kovin vakavasti. Löysin tämän vanhan runoni tuolta pöytälaatikon pohjapaperin alta. Muokkasin sitä julkaisukuntoon vaihtamalla yhden sanan vähän siistimmäksi. Alkuperäisessä versiossa tuo "lempeä" sana oli vähän tyttömäisempi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tämä on aikas hauska runo, jotenkin niin miehelle tyypillistä ;)
Jos et anna, niin et
hauskasti runoilet,
totta toinen puoli,
siinä rakkaus kuoli,
kun et vieläkään anna,
löydän jonkun, jota....:)
näin ymmärsin minä,
kiitokset ota sinä!
Hyväntuulen runo, ehdottomasti! Hymyilyttää!
Anna kulta kun mä annan, aina parastani annan..niin se laulukin sanoo.:)
Hymyn saa huulille runosi.:)
Sai hymyilemään :)
hihhih:)
juu, ei tätä hirmu vakavasti voisikaan ottaa. taikka sitten suuri sääli niille, jotka sen tekkee. jäävät paljosta paitti:)
Mitä sitä turhaa kaunistelemaan. Totta joka sana.
Tää on aika topakasti kirjoitettu ja saa hymyn esiin...
Suoraa puhetta-uhkailun makua.Taitaapi olla huumori mielessä tehty?
Käytät naisiin sitten samoja keinoja kuin lapsiin käytetään..lahjonta, uhkailu, kiristys...
*naur*
Juuh....ja sen "tyttömäisen" tilalle käy joku poikamainenki *virn*
Täyttä siaa ja nätissä paketissa.
Totta toinen puoli kuitenkin. Usein huumori tehoaa paremmin kuin saarna. Hauska riimitys, joskin riimien päät hakkaavat: saan, kaan, vaan, naan, saan, saan, vaan.
alkoi väkisinkin hymyilyttämään.
muistuttaa ettei sen runoilun tarvitse aina olla sitä tuskaisaa ja tekotaiteellista väkisin vääntämistä.