Katson vierestä
kun teet hidasta kuolemaa.
Sydämes hajoaa,
vähä vähältä mieles
aina vain alemmas vajoaa.
Sun tuskas kuultaa läpi pinnan,
voin nähdä sen silmistäs.
Yksin istut huoneesi pimeimmäs nurkas
ja kärsit.
Huudat kipuasi yksin,
ei kukaan kuule.
Sydän täynnä kipua
käperryt kasaan,
ja toivot voivasi vain kadota.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hyvä surumielinen runo