Iltahämärän aikaan
makaan aloillani.
Odotan sinua.
Odotan sinun
tulevan luokseni.
Muodossa missä
hyvänsä odotan
kohtaavani sinut.
Tuulahduksena ikkunasta,
kuiskauksena lehtien
havinasta, pilkahduksena
viimeisistä valoista.
Odotan sinun löytävän
tiesi luokseni, mutta
mitään ei kuulu.
Odotan pitkään ja jälleen
etsin sinut.
Hetkeksi kiskon sinut
aalloista vierelleni ja
nukahdan onneeni.
Viimeinen uneton ajatus
lipuu halki vartaloni.
"Ehkä huomenna, ehkä
jo huomenna sinä itse
löydät tiesi luokseni..."
Tai ehkä jo huomenna
minä saan nukahtaa
sinun onneesi.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
