Minne ystävät katoaa
silloin kun niitä tosiaan tarvitsee.
Omaan napaan liikaa tuijotetaan,
ei toisten murheet ketään kiinnosta.
Eikä liioin ilotkaan.
Onko se niin vaikeaa
muistaa ketään,
edes soitolla?
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| äyriäinen | Lopun alkua | 26.1.2013 | 2 | Runo |
| äyriäinen | Yksinäisyys vaanii | 17.12.2009 | 5 | Runo |
| äyriäinen | Myrkkyä | 19.10.2009 | 2 | Runo |
| äyriäinen | Syksyn lapsi | 17.9.2009 | 8 | Runo |
| äyriäinen | Onni | 11.9.2009 | 0 | Runo |
| äyriäinen | Oikea ihme | 23.7.2009 | 3 | Runo |
| äyriäinen | Rakkauden siemen | 13.5.2009 | 4 | Runo |
| äyriäinen | Ikävä | 13.8.2008 | 5 | Runo |
| äyriäinen | Tytölleni | 8.8.2008 | 8 | Runo |
| äyriäinen | Hui Hai | 3.3.2008 | 2 | Runo |
Kommentit
Aito, murheellinen runo. Pohdintaa aiheuttava.
sepä se, samansuuntaiset ajatukset tänä päivänä. onneksi on sentään netti :)
niii ih..sitä olen minäkin pohtinut..mutta entäs jos sinult odotetaan yhteydenpitoo ja miettivät että jos sä et pidä yhteyttä heihin niin hekään eivät sinuun.. mulla ollut monesti tämä..hyviä runoja muuten :)
Tässä ainakin yksi muistaminen, muodossa synttäritoivotuksen ;D
Justiisa juu, ja Joulun alla varsinkin yksinäisyys kirveltää, kipuna kiivaana, suruna Sielussain