Aamulla taivas oli vielä kaunis,
kuin vaaleita siveltimenvetoja taulussa
Minä tahdoin kävellä puiston halki
antaa katseeni levätä leikkivissä lapsissa
Toisinaan hengitys käy vaikeaksi,
sisältä paleltaa ja askel painaa kuin kivi
Minä en tiedä minne olen menossa
en tiedä kuka olen tai miksi olen täällä
Miksei lapsuus voisi olla ikuista,
silloin kaikki tuntuisi kauniimmalta
Minä olen vain jäätynyt vedenpinta
pohjaan uponnut, hylätty hylky
Kävelen puiston toiseen päähän
ja jään istumaan penkille, katselemaan
aamuauringon kajossa leikkiviä lapsia
Ja yritän löytää jotain kadottamaani
Selite:
Laamat on aika kivoja eläimiä.
(Liittyipä paljon asiaan !)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana! Mullakin tulee välillä tämmönen fiilis,et haluisin vielä olla se jota joskus olin ja tuntea niin kuin lapsi.