Puhelin kourassa odotan, viestiä.. soittoa..
Silti ruutu vilkkuu tyhjänä,
odotan ja itken. itken tyhjää ajatusta siitä että rakastat.
Anna edes pieni sana, että muistat.
Pienen pieni vihje, että olet olemassa minulle..
Tyyny kosteana kyynelistä, ripsivärin tuomat jäljet muistuttavat surun hetkistä kanssasi, anna edes vähän iloa, tuo minulle se hymy jonka näin joskus...
kaipaus satuttaa, ikävä kovettaa..
Olen sittenkin yksin.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi