On häkissä sydän, lommoja täynnä. Häkissä se laskee päiviään onneen. Onnesta sille kertoi pieni kovakuoriainen. Se raksutteli päivät pitkät sydämelle sanoja onnesta. Joka kerta se kehotti sydäntä aukaisemaan häkin oven. Sydän ei halunnut kuunnella ja pakeni nurkkaan. Kovakuoriainen ei antanut periksi, niinpä sydän alkoi hetki hetkeltä uskomaan sen sanoja. Vihdoin sydän aukaisi häkin oven, mutta kovakuoriaista ei kuulunut. Sydämen odotellessa, pimeys alkoi tunkeutumaan ovesta sisälle. Pimeys karkoitti uskon ja repi palasen irti sydämestä. Nyt sydän häkissään on rikkinäisenä ja häkin ovi tiukasti lukittuna.
Selite:
Se mikään runo ole!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
