Menetyksen tuskaa ei ole helppo pois karistaa,
sen tajuan nyt.
On kuin jotain sisältä olisi pois särkynyt ja kauas kadonnut.
Liian pian sairaus sinut pakotti lähtemään,
minut maailmaan yksin jäämään.
Menetyksen tuska kalvaa sisintä, on jo pitkään.
Vuoksesi vuodatan katkerat kyyneleet,
aikasi maan päällä oli pitkä, mutta silti aivan liian lyhyt.
Aina sen tiesin ettei kukaan ikuisesti maan päälle jäisi,
silti en osannut aavistaa että matkasi pian päättyisi.
Enää et kävele samoja reittejä kuin eilen,
tiesi kohosi korkeuksiin.
En sinua ehkä seurata voi, mutta tulen silti kaipaamaan ikuisuuksiin.
Tärkeä ja rakas, ne sanat kuvasivat sinua.
Selite:
Rakkaalle kissalleni
jonka elämä päätettiin 14.6.2007
Ja siitä kiitämme syöpää.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


