Nimetön

Runoilija yksinäinen kulkija

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.2.2006
Viimeksi paikalla: 15.12.2017 11:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Vaikka kirjoitan kuolemasta, hakkaamisesta ja muutenkin surullisista aiheista(paria poikkeusta lukuunottamatta) en tahdo sääliä, vaikka runot ovatkin kirjoitettu omista kokemuksistani! Tämänkin sanon vain siksi ,koska muutama väärinkäsitys on tullut. Mutta arvostelkaa uusia ja vanhoja runoja. :D
 

Ei meillä ole hyvä näin,
me tiedetään se.

Silti jaksetaan yrittää,
kumpikaa irti ei päästää tahdo.

Minun kyyneleeni,
sinun paha olosi.

Ei voida toisistamme siltikään irti päästää,
pelätään kai yksin jäädä.

Parempi olis kai erillään,
yrityksestä hyvä arvosana saadaan.

Toivotaan tää joskus vielä toimisi,
turhaan kai.

Monta riitaa ja eroa,
monia kyyneliä ja haavoittavia sanoja.

Sovintoja ja anteeksi pyytämisiä yhtä monta,
kuin riitoja ja haukkuja.

olisi kai jo aika luovuttaa,
irti päästää?

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot